Tietoja minusta

sunnuntai 14. marraskuuta 2021

KAUDEN VIIMEISET KILPAILUT VAIHTUIVAT LEPÄÄMISEEN

Niin siinä kävi, että tämän viikonlopun kilpailut, jotka olisivat samalla olleet kauden viimeiset kilpailut ST Armelon kanssa, vaihtuivat itseni kohdalla lepäämiseen. Otin torstaina iltapäivällä toisen koronarokotukseni ja perjantaina oireet alkoivat. Ehdin ratsastaa perjantaina kaksi hevosta aamulla normaalisti, mutta kolmannen kohdalla huomasin jo, että pelkkä satulavyön kiristäminen tuntui raskaalta. Ratsastaessani aloin huomata etten oikein jaksa keskittyä yksityiskohtiin ja kehoni alkoi tuntua todella hitaalta. Ratsastin hevosen vain kevyesti ja annoin sen sitten hevosenhoitajallemme Ellidalle, joka lähti sen kanssa vielä laukkabaanalle kävelemään. Tämän jälkeen oloni meni nopeasti niin huonoksi, että jouduin jättämään työt siltä päivältä ja menemään sisälle lepäämään. Kuume, päänsärky, huimaaminen ja kova väsymys. Siinä kunnossa ei tehdä reaktiivisten hevosten kanssa töitä.

Sukkis näyttää esimerkkiä kuinka on hyvä levätä.


Vitamiineja, vitamiineja... 💪

Eilen lauantaina oloni oli hieman parempi. Ei enää tuntunut niin kuumeiselta, mutta edelleen oli päänsärkyä ja melko hutera ja hidas olo päässä. Keho tuntui vielä todella voimattomalta. Hevosen selkään ei ollut siis vielä asiaa. Jätimme Armelon mahdollisen ratsastuksen iltapäivään, jotta voisin vielä katsoa olisiko oloni parantunut niin, että pystyisin ratsastamaan ja voisimme vielä pysyä suunnitelmassa lähteä sunnuntaina kisoihin. Heikko olo ja huimaaminen jatkuivat kuitenkin koko lauantain, joten minun oli pakko todeta, etten olekaan superihminen vaan joudun tosiaan perumaan osallistumiseni. Todella harmi! En silti halunnut päättää tätä muuten hyvin mennyttä kilpailukautta siihen, että kilpailisin puolikuntoisena. 

Kilpailuihin kannattaa mennä hyvin valmistautuneena. Ikinä ei kannata olettaa, että jos itse on hieman väsynyt tai puolikuntoinen niin hevonen hoitaisi homman radalla yksin. Ei kannata myöskään vähätellä sitä kuinka hyvässä kunnossa ratsastajan tulee olla, jotta suoritus voi olla hyvä. Ratsastajan tulee olla vähintään yhtä hyvässä kunnossa, mieluiten vähän paremmassa kunnossa kuin hevonen.

Keskiviikkona suurin osa tallimme hevosista irtohyppäsi. Kuvassa Armelon tyylinäyte 😀

Joskus täytyy luopua jostain pienemmästä asiasta ja antaa itselle aikaa, jotta voi taas jatkaa kohti isompaa tavoitetta. Näiden viimeisten kilpailujen peruuntuminen ei ollut meille onneksi iso asia. Olen ollut hyvin tyytyväinen tähän kilpailukauteen ja Armelon kanssa harjoittelemme kotona jo hyvää vauhtia vaativa A tason tehtäviä. Tavoitteena on aloittaa vaativa A-luokissa jopa jo alkukaudesta ensi vuonna. Kovasti syyhyttäisi jo lähteä treenaamaan ensi kauden tavoitteita varten etenkin kun mieli on tänään jo huomattavasti pirteämpi kuin eilen! Päätin kuitenkin jättää tänään lenkin väliin ja panostaa nyt puhtaasti lepoon ja palutumiseen, jotta voisin huomenna taas ratsastaa normaalisti. Peukut pystyyn, että huomenaamuna olo olisi normaali!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

STEP BY STEP: Oman lähtötason arviointi

Mikä on tämän hetkinen tasosi? Oman tason tiedostaminen on tärkeää, jotta osaat asettaa tavoitteesi oikein sekä tehdä hyvän harjoitussuunnit...